Mietteitä LVM:n työryhmän ehdotuksesta liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon suunnitelmaksi

Linkki pdf-tiedostoon: raportti 

Tiivistelmä:

“EU:n direktiivi 2014/94/EU liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (jakeluinfradirektiivi) tuli voimaan lokakuussa 2014. Direktiivin mukaan kaikkien jäsenmaiden tulee marraskuuhun 2016 mennessä laatia kansallinen toimintakehys liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Kansallisissa toimintakehyksissä tulee esittää sekä liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia ja niiden jakeluinfraa koskevat tavoitteet vuosille 2020 ja 2030 sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan.

Työryhmä esittää, että eri polttoaineiden jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatimat julkiset latauspisteet Suomessa rakennetaan markkinaehtoisesti. Rakentamisessa voidaan hyödyntää erilaisia, olemassa olevia EU- ja/tai kansallisia tukia. Rakentajina toimivat pääosin erilaiset energiayhtiöt ja muut kaupalliset toimijat (esim. kauppakeskukset, pysäköintioperaattorit jne.). Ensimmäisenä rakennetaan kannattavimmat alueet eli suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut. Muut alueet ja toimenpiteet niiden rakentamiseksi arvioidaan viimeistään vuonna 2020.

Työryhmä katsoo, että vaikka rakentamisen lähtökohtana on markkinaehtoisuus, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti uusia toimia. Näitä voisivat olla muun muassa jakeluvelvoitelain uudistaminen, olemassa olevien taloudellisten ohjauskeinojen, mm. auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverotuksen ja energiatukien käyttö ja kehittäminen, uusien teknologioiden hankintatuki, työsuhdeautoedun verotuksen muuttaminen, julkisten hankintojen hyödyntäminen, informaatio-ohjauksen kehittäminen, kansainvälinen ja EU-tason vaikuttaminen sekä tutkimus ja kehittäminen. “

Vilkaisin läpi työryhmän raportin pääosin henkilöautoliikenteen osalta, vaikka raportti toki kattaa kaiken motorisoidun liikenteen laivoista lentokoneisiin ja henkilöautoista rekkoihin sekä juniin.

Lyhyesti sanottuna tavoitteet ovat kovat mutta keinot saavuttaa tavoitteet eivät kyllä vastaa mitenkään sitä miten ne voitaisiin saavuttaa. Tai ainakin niitä keinoja pitää pistää toiseen tai kolmanteen potenssiin seuraavan hallituksen aikana sillä näillä ehdotuksilla ja “selvitetään myöhemmin”-pelleilyillä ei päästä kuin alkuun siinä liikenteen murroksessa jonka raportti hienosti ja kunnianhimoisesti esittelee.

Toinen erittäin mielenkiintoinen osuus oli raportista annetut kommentit, jotka löytyvät liitteenä pdf:n lopusta. Kritiikkiä sateli raportista aika paljon, joten vähän on vaikea uskoa että tästä raportista jää jäljelle kovinkaan paljoa kun päästää “tekemiseen” asti.

Pessimisti ei pety, mutta otan nyt silti ensin esille ne raportissa luetellut tavoitteet:

Työryhmän asettamat tavoitteet:

Työryhmän esityksessä tieliikenne on kauttaaltaan vuonna 2050 lähes nollapäästöistä.

Vuosi Vähäpäästöisien autojen osuus
2020 n. 20 %
2030 n. 40 %
2050 n. 100 %

Uusina ostettavien autojen käyttövoimista on hyvä kooste taulukkomuodossa, josta käy ilmi että 2030 uutena saisi ostettua enää vain ja ainoastaan “vaihtoehtoista käyttövoimaa” käyttäviä tai “yhteensopivia” autoja, mitä se ikinä tarkoittaakaan.

nayttokuva-2016-11-22-kello-19-09-04

Jakeluinfran osalta työryhmässä viitattiin “EU:n jakeluinfradirektiivin suosituksen täyttämiseen”, mitä ikinä se tarkoittaakin. Lisäksi tekstissä mainitaan hyvin vahvasti että latausinfra toteutetaan “markkinaehtoisesti”, eli latauspisteitä ei rakennettaisi suoraan valtion tuella/rahoilla vaan se jätetään yrityksille. Tämä on selvä painopisteen valinta sille, että valtio pyrkii tukemaan enemmän vähäpäästöisten autojen hankintaa (jos sitäkään) ja vähemmän lataus- ja tankkausinfran rakentamista.

Mutta seuraavassa on jonkinlainen tiivistelmä tekstistä keräämistäni tavoitteista liittyen lataus- ja tankkausinfraan ja vuosii 2020 sekä 2030:

Tavoite 2020 2030
Julkisia sähköautojen latauspisteitä (joista pikalatureita) 2 000 (200) 25 000 (?)
Maa- ja biokaasun latauspisteitä 50 ?
Kaikilla huoltoasemilla tarjolla RE85 tai vastaavaa polttoainetta Kyllä
Vetyasemia 20

Tavoitteet ovat siis melko kovia ja 2030 tulee melko nopeasti vastaan, ottaen huomioon autojen uusimistahdin täällä pohjolassa. Mutta näistä asioista raportti mielestäni sanookin ihan järkeviä asioita.

Mutta sitten pallo tipahtaa ja pahasti.

Raportti kun tekee 26 toimenpide-ehdotusta aiheeseen liittyen. Esittelen lyhyesti niistä henkilöautoliikenteeseen suoraan liittyvät ehdotukset, mutta kaikki voi tosiaan lukea siitä raportista. Tämän tekstin lopussa on myös raportista löytyvä kooste kaikista toimenpide-ehdotuksista.

Työryhmän ehdottamat toimenpiteet:

Heti vuonna 2017 tulisi aloittaa ainakin kaksi toimenpidettä. Ensinnäkin aloittaa 4000 euron hankintahinnan hyvittäminen vähäpäästöisten autojen hankinnalle. Homman juju olisi että se olisi määräaikainen ja raportti ehdottaa että tätä tukea saisi ensimmäiselle 25 000 sähkö-, vety-, kaasu- ja FFV-autohankintaan (FFV taitaa olla biopolttonesteitä käyttävä auto).

Toinen toimenpide-ehdotus olisi tavoite uudistaa työsuhdeautoedun verotusta vähäpäästöisiä autoja suosivammaksi. Ei paljoa mutta jotain.

Ja viimeiseksi sitten 2030 vuodelle tavoitteeksi nostaa biopolttoaineiden osuus jakeluvelvoitelakia päivittämällä 40%:iin.

Mutta tässä ne sitten oli. Kaikki käytännön ehdotukset joissa on jotain pihviä tai sisältöä jotka itse tulkitsin merkitykselliseksi ja suoralle toiminnalle esim. sähköautoilun edistämiseksi.

Kaikki loput tavoitteet ja toteutusehdotukset ovat osallistumista, neuvontaa, informaation jakamista ja selvittelyä.

Esimerkiksi auto-, ajoneuvo-, käyttövoima- ja polttoaineverojen osalta raportti vain jatkaa “jatketaan niiden kehittelyä, tarkemmat idea myöhemmin” eli ei ota mitään kantaa paitsi ehdottaa että “jatketaan nykyjärjestelmän päivittämistä”.

Tämä on itselleni todella vahva pettymys sillä nykyinen järjestelmä ei ole kovinkaan järkevästi perusteltava vähäpäästöisyyden näkökulmasta. Ei oikein mistään näkökulmasta katsottuna. Toki teksteissä toivotaan että verotusta säädetään enemmän ohjaavaan suuntaan mutta epäilen vahvasti sitä että nykyperusteilla ja systeemeillä se saadaan tarpeeksi hyvin hankintoja ohjaavaksi.

Että aika heikolta näyttää. Kunnianhimotonta ja pelkään että kaikki radikaali tullaan ampumaan alas liian rohkeana, kuten esim. liikenneverkkoyhtiö LIVE:n kautta autoilun verotuksen toteuttaminen joka siirtäisi verotusta vielä enemmän käyttöön omistamisesta.

Loput toimenpide-ehdotukset sitten näyttivät olevan pääosin julkisen sektorin, yritysten ja yksityisten ihmisten hankintojen taustoittamista, EU-neuvotteluihin ohjaamista, neuvontaa ja ties mitä ei-suoraan-konkreettista-toimintaa ja puhtaasti kulkevia autoja tielle suoraan saavia toimintoja.

Eli That’s It.

Ei kyllä vakuuta. Ei pitäisi kyllä yllättää tällainen kunnianhimottomuus toteutuksissa, mutta alussa ollut selonteko tilanteesta sekä tavoitteiden lukeminen nostivat odotuksia korkealle.

Sitten luin toteutusehdotukset ja lopulta vielä mukana olleiden tahojen kommentteja raporttiin ja luovuin lopustakin toivosta tilanne jossa tällä hetkellä vallassa oleva hallitus oikeasti ottaisi raportin tavoitteet työn alle. Ihan silleen aikuisten oikeasti eikä pelkissä puheissa.

Raportin ehdotukset toimenpiteiksi (6.2 Ehdotukset toimenpiteiksi, s. 48 – 49)

  1. Jakeluvelvoitelakia jatketaan myös vuoden 2020 jälkeen. Vuoden 2030 tavoitteeksi asetetaan 40 prosentin biopolttoaineosuus (tuplalaskenta huomioon ottaen). Selvitetään, mitä hyötyjä ja haittoja olisi siitä, jos myös biokaasu otettaisiin mukaan jakeluvelvoitelain soveltamisalaan.
  2. Jatketaan nykyisen ympäristöperusteisen polttoaineverotuksen kehittämistä niin, että se kohtelisi liikenteen kaikkia eri polttoainevaihtoehtoja objektiivisesti ja mahdollisimman tasapuolisesti.
  3. Alennetaan autoveroa vuosina 2016 – 2019 hallitusohjelmassa sovitulla tavalla. Jatketaan päästöperusteisen verotuksen ohjaavuuden parantamista.
  4. Selvitetään mahdollisuudet siirtyä nykyisestä auto- ja ajoneuvoveromallista kohti todelliseen käyttöön perustuvia asiakasmaksuja. Päätökset liikenneverkkoyhtiö LIVE:stä tehdään erikseen, kun tarvittavat selvitykset ovat valmiina.
  5. Toteutetaan autohankintoihin kohdistuva kokeilu liikenteen uusien teknologioiden markkinoiden avaamiseksi. Kokeilussa uuden sähkö-, vety-, kaasu- tai korkeaseosetanoliauton (ns. FFV-auton) ostaja saisi esim. 4000 euron hyvityksen uuden auton hankintahinnasta. Kokeilu olisi määräaikainen ja sen kautta tuettaisiin esimerkiksi ensimmäiset 25 000 sähkö-, vety-, kaasu- ja FFV-autohankintaa.
  6. Toteutetaan liikennemarkkinoihin liittyvä lainsäädännön uudistus (liikennekaari).
  7. Selvitetään mahdollisuudet uudistaa työsuhdeautoedun nykyistä verotusta niin, että työsuhdeautoiksi valittaisiin entistä useammin uutta teknologiaa ja/ tai vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäviä autoja.
  8. Lisätään liikenteen cleantech –hankintojen toteuttamista julkisella sektorilla. Kannustetaan kuntayhtymiä ja muita julkisen sektorin toimijoita ottamaan käyttöön erilaisia taloudellisia kannustimia vaihtoehtoisten teknologioiden osuuden lisäämiseksi hankinnoissa.
  9. Varmistetaan energiatehokkaisiin, julkisiin liikenne- ja ajoneuvohankintoihin liittyvien neuvontapalvelujen saatavuus ja vaikuttavuus vuodesta 2017 eteenpäin.
  10. Jatketaan ja tehostetaan entisestään kuluttajien autovalintoihin liittyvää informaatio- ohjausta.
  11. Jatketaan tarpeellisiksi katsottujen ohjeiden ja suositusten tuottamista lataus- ja tankkausasemien rakentajille.
  12. Edistetään liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien tuotantoa ja saatavuutta teknologianeutraalisti kansallisten energiatukien kautta.
  13. Tuetaan liikenne- ja työkonekäyttöön tarkoitetun biokaasun tuotantoa sekä jakelua maaseutuyritysten ja maatilojen investointituilla.
  14. Selvitetään pikaisesti eri rahoitus- ja / tai muita toimintamalleja biopolttoaineiden saatavuuden varmistamiseksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
  15. Jatketaan määrätietoisesti suomalaisen LNG-toimenpideohjelman toteuttamista.
  16. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää myös biokaasua vesiliikenteen polttoaineena ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet.
  17. Selvitetään sisävesiliikenteen tarve nesteytetyn kaasun käytölle Suomessa sekä mahdollisuudet nesteytetyn kaasun tarjonnan lisäämiseksi Saimaan syväväylillä kulkevien alusten tarpeisiin.
  18. Selvitetään mahdollisuudet edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä suomalaisissa satamissa ja lentoasemilla. Otetaan lupaavimmat keinot käyttöön viimeistään 2020-luvulle tultaessa.
  19. Jakeluverkon rakentamisessa Suomeen hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan EU:n erilaisia rahoitusinstrumentteja.
  20. Vaikutetaan mahdollisuuksien mukaan EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan politiikan valmisteluun. Tavoitteena on, että säädöspohja tältä osin jatkuisi EU:n laajuisena myös vuoden 2020 jälkeen.
  21. Osallistutaan aktiivisesti sitovien CO2-raja-arvojen asettamistyöhön sekä henkilö- ja pakettiautojen että raskaan kaluston osalta. Tuodaan esiin käyttövoimavaihtoehtojen elinkaaripäästöt raja-arvojen määrittelytyössä.
  22. Osallistutaan aktiivisesti liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä edistävien standardien valmisteluun. Selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön kansallinen E20 -standardi.
  23. Toimitaan aktiivisesti ICAO:n ja IMO:n työhön vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön edistämiseksi Suomessa, EU:ssa ja globaalilla tasolla.
  24. Suunnataan sekä kansallista että Suomeen mahdollisesti saatavaa EU:n tutkimusrahaa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä tukeviin hankkeisiin. Käynnistetään erilaisia demonstraatio- ja kokeiluhankkeita vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyen yhteistyössä eri tahojen, muun muassa suomalaisten kuntien, kanssa.
  25. Laaditaan kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien markkinoita koskeva laki. Lakiin sisällytetään jakeluinfradirektiivissä asetetut tekniset vaatimukset liikenteen uusien käyttövoimien kuten sähkön, kaasun ja vedyn jakelulle Suomessa sekä vaatimukset jakelu- ja latauspisteiden sijaintitietojen ja eri käyttövoimien hinta- ja muiden tietojen ilmoittamisesta kuluttajille. Muutetaan olemassa olevaa lainsääntöä uuden lain kanssa yhteensopivaksi.
  26. Kutsutaan koolle epävirallinen, muutaman kerran vuodessa kokoontuva seurantaryhmä kansallisessa jakeluverkkosuunnitelmassa asetettujen jakeluinfra- ja autotavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.