Tampereen sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelma 2015 – 2017

Tampereen Yhdyskuntalautakunnassa on 28.4.2015 pykälä jossa käydään läpi sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelmaa ja se merkataan siellä tiedoksi. Tällaisista linjapapereista harvemmin kuulee missään ja ne etenevät omalla painollaan läpi kaupungin päätöksenteon hiljaa sujahdellen lautakunnista johtokuntiin, liikelaitosten palavereista yhteistyökokouksiin alan yritysten kanssa ja sieltä eteenpäin kaupunginhallituksen ja -valtuuston sivulauseista toteutuksen puolelle tahi unholaan.

Annan esityslistan pykälän elittää sen minun puolestani (lihavoinnit ovat minun korostuksiani):

”Tampereen kaupungille on laadittu sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelmaa. Sähköinen liikenne toteuttaa osaltaan kaupunkistrategian ja ilmastostrategian tavoitteita sekä tukee kaupungin suunnitelmia, kuten elinvoimasuunnitelmaa, kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaa sekä keskustan liikenneverkkosuunnitelmaa.

Toimenpidesuunnitelman tekeminen on ollut ajankohtaista, koska Tampereelle on suunnitteilla sähköisen liikenteen ratkaisuja ja uusia infrahankkeita. Tässä vaiheessa sähköisen liikenteen asiat on hyvä suunnitella koko- naisuutena ja yhteisesti kaikkien sähköiseen liikenteeseen liittyvien yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suunniteltavia asioita ovat mm. riittävän latauspisteverkoston synnyttäminen sekä mahdolliset Tampereen kaupungin tarjoamat kannustimet sähköajoneuvojen käyttäjille. Lisäksi sähköinen liikenne on noussut esiin osaksi Tampereen älyliikenteen kehittämistä, jossa kaupunki on aktiivisesti toiminut kehittäjänä ja mahdollistajana.

Hankkeen ohjausryhmä on koostunut Tampereen kaupungin eri yksiköiden edustajien lisäksi Tampereen Infran, Tampereen sähkölaitoksen, Eko- kumppaneiden, Finnparkin, Teknologiateollisuus ry:n, Tampereen Yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Hermia Group:n sekä pääkonsulttina toimineen Ramboll Finland Oy:n edustajista.

Toimenpidesuunnitelma koostuu kolmesta osasta: taustaselvityksestä, käyttöönottoselvityksestä ja toteutussuunnitelmasta. Taustaselvityksen ja käyttöönottoselvityksen perusteella tunnistettiin ja luotiin Tampereen kaupungille neljä erilaista roolimallia sähköisen liikenteen edistämiseksi, tehtiin vertailu näiden eri vaihtoehtojen hyödyistä ja kustannuksista sekä arvioitiin vaihtoehtojen vaikutuksia sähköisen liikenteen kehittymiseen Tampereella. Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti kokouksessaan 11.8.2014, että jatketaan toimenpidesuunnitelmaa toteutussuunnitelmavaiheeseen roolivaihtoehdon neljä ”valtakunnallinen suunnannäyttäjä” pohjalta kuitenkin niin, että investointien osalta edetään kahden ensimmäisen vuoden aikana maltillisesti tekemällä tehokkaita ja kohdistettuja toimenpiteitä. Tässä valtakunnallisen suunnannäyttäjän roolissa maksimoidaan kustannussäästöt ja päästöjen vähenemät, imagohyödyt, kaupunkialueen viihtyisyyden parantuminen sekä positiivinen vaikutus paikalliseen yritystoimintaan ja uuden liiketoiminnan syntymiseen. Toimenpidesuunnitelman kaksi ensimmäistä osaa ovat olleet käsiteltävänä myös kaupunkiympäristön kehittämisen ja kaupunkikehityksen johtoryhmissä.”

Mitä tämä siis tarkoittaa, yritin ottaa selvää lukemalla nuo kolme prujua jotka esityslistan pykälän mukana oli, ne kannattaa lukea kyllä läpi jos sähköisen liikenteen kehittämien Tampereella kiinnostaa.

Taustaselvitys Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen strategiatyölle

2.4.2014, Ramboll ja Tampereen kaupunki, linkki (pdf)

Yleisesti Euroopan ja Suomen tilanteita monesta suunnasta kartoittava taustapaperi on mielenkiintoista luettavaa, etenkin jos haluaa taustoja sille miksi ja miten sähköistä liikennettä halutaan kehittää, miten sitä tuetaan, mitä ongelmia siinä on, miten eri rahoitusmallit toimivat jne.

Itse keskityin tässä kuitenkin Tampereen osuuteen (s.15) jossa käydään aluksi läpi aikaisempien projektien kuten ElectriCity tai Eveliina vaikutuksia jotka pääosin linkittyivät koulutuksen kehittämiseen eivätkä olleet suoraan lisäämässä sähköistä liikennettä Tampereelle vaan ennemminkin välillisesti osallistumalla infran ja koulutuksen kehittämiseen, joka sinänsä on tietenkin tärkeää, muttei suoraan tuo sähköautoja Tampereen katukuvaan ja latausinfraa katujen varsille ja parkkihalleihin (paitsi ehkä marginaalisesti).

Tärkeä osa tässä paperissa on toki myös ollut selvitys muiden maiden ja kaupunkin tavoista kehittää sähköistä liikennettään. Tästä esimerkkejä ovat Oslo, Lontoo, Tukholma ja San Francisco jne.

Koko homman pihvi on kuitenkin ehdotukset siitä millaisen roolin Tampereen kaupunki voisi tässä asiassa ottaa ja Ramboll ehdottaakin neljää eri roolia mistä valita ja listasi ”plussat ja miinukset” tehdystä valinnasta:

1. Kehityksen seurailija
+ Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen
+ Alhaiset riskit

+ Ei investointikustannuksia
+/- Pienet polttoaine- ja päästövähenemät
– Sähköisen liikenteen hidas kehittyminen

– Kaupunki ei erotu positiivisesti sähköautosektorilla

2. Toimiva toteuttaja
+ Sähköisen liikenteen toimintojen maltillinen edistäminen
+ Uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden tukeminen

+ Tampereen kaupungin positiivinen erottuminen

+ Kohtalaiset polttoaine- ja päästövähenemät
– Lisäkustannukset toimenpiteiden suunnittelusta ja investoinneista

3. Esimerkillinen vaikuttaja
+ Sähköisen liikenteen merkittävä ja kokonaisvaltainen edistäminen
+ Ympäristöystävällisen kaupunkikuvan voimakas kehittyminen

+ Paikallisen yritystoiminnan tukeminen

+ Huomattavat polttoainekulu- ja päästövähenemät
– Suurehkot investointikustannukset

- Tukitoiminnoista aiheutuu taloudellisia menetyksiä

- Teknologinen valinta juuri sähköautojen edistämiseksi saattaa aiheuttaa kritiikkiä

– Aktiivisen omaksujan rooli saattaa sisältää teknologiariskejä

4. Valtakunnallinen suunnannäyttäjä
+ Sähköisen liikenteen erittäin merkittävä ja kokonaisvaltainen edistäminen

+ Kansainvälinen profiloituminen ja näkyvyys

+ Ympäristöystävällisen kaupunkikuvan voimakas kehittyminen
+ Paikallisen yritys- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
+ Merkittävät polttoainekulu- ja päästövähenemät
– Aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia

– Teknologinen valinta juuri sähköautojen edistämiseksi saattaa aiheuttaa kritiikkiä

Näistä Tampereen kaupunki valitsi siis viimeisen, eli neljännen. Harmi vain jos tavoite on olla ”valtakunnallinen sähköisen liikenteen edelläkävijä” niin se ei ihan sovi tuohon ”himmaillaan 2 vuotta ja sitten voidaan vähän panostaa” -asenteeseen. Toisaalta ymmärrän varovaisuuden, mutta pitäisikö sitten tunnustaa tosiasiat ja sanoa ettei tällä asenteella kuitenkaan voida saavuttaa ”valtakunnallisen suunnannäyttäjän” asemaa?

Toisaalta on hienoa että tämä on tavoite on otettu ja ilman kunnon tavoitteita ei asioita yleensä tuppaa tapahtumaan. Tämä silti vaatii Rambollin mielestä merkittäviä rahallisia panostuksia jotta tuohon haluttuun asemaan päästään. Jos tavoitteena on että vuoteen 2020 mennessä sähköajoneuvojen käyttömäärä Tampereella nousee nopeasti ja ollaan Suomen kärjessä niin ei se itsekseen tapahdu! Pitää panostaa sähköbusseihin, latausinfraan, pyöräreitteihin että sähköpyörillä olisi hyvä suhata töihin ja takaisin jne.

Rambollin arvio ajoneuvo- ja latauspistemääräarvioista eri roolien perusteella

Rambollin arvio ajoneuvo- ja latauspistemääräarvioista eri roolien perusteella

Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen strategia – käyttöönottoselvitys

7.4.2015, Ramboll ja Tampereen kaupunki, linkki (pdf)

Tässä paperissa sitten näemmä ehdotetaan hieman tarkemmin yllä mainittujen ”roolien” toteuttamisen aikatauluja ja konkreettisia toimenpiteitä, miten ne tavoitteet toteutettaisiin.

Jos tässä hypätään suoraan roolin 4, jonka Tampere siis valitsi itselleen (eli ”valtakunnallinen suunnannäyttäjä”), tulisi Rambollin mukaan tehdä selviä investointeja latausinfraan ja että se julistautuu Suomen sähköautoilupääkaupungiksi!

Älykäs ja sähköinen liikenne on osa Tampereen imagoa. Se vaatisi siis (Rambollin mukaan):

  • houkuttelevampia kannustimia ja etuuksia
  • tehdään selvitys sähköisten kuskittomien ajoneuvojen käyttömahdollisuuksista Tampereen seudulla
  • ajoneuvokannan ollessa riittävä, tulisi Hämeenpuiston, Satakunnankadun, Rautatiekadun, Tampereen valtatien ja Vuolteenkadun sisäpuolinen alue rajata sähköajoneuvojen ja joukkoliikenteen käyttöön.
  • Tampereen tulee hankkia omaan käyttöönsä 75 sähköhenkilöautoa, 90 sähköpakettiautoa, 100 sähköpolkupyörää (pääosin yleisessä käytössä olevia kaupunkipyöriä) ja 50 sähköbussia vuoteen 2025 mennessä.
  • Kaupungin omistamissa kiinteistöissä on 200 latauspistettä vuoteen 2025 mennessä
  • Sähköbusseille on 55 tehokasta latauspistettä
  • Sähköavusteisten polkupyörien lataamiseksi on 65 kaksipaikkaista lataustelinettä eli yht. 130 latauspistettä
Tampereen valitsemien tavoitteiden saavuttamisen aikajana (Ramboll)

Tampereen valitsemien tavoitteiden saavuttamisen aikajana (Ramboll)

Rambollin mukaan tällaiset toimenpiteet vähentäisivät liikenteen päästöjä seuraavasti: hiilidioksidi n. 4,0 %, hiilimonoksidi n. 1,0 %, hiilivedyt n. 1,2 %, typen oksidit n. 8,4 % ja hiukkaset n. 4,0 %. Näistä Ramboll alleviivaa etenkin typen oksidipäästöjen merkittävän 8% vähenemisen, joskin sanoo että investointikustannukset tällaiseen ovatkin huomattavat. Ilman laatu keskustassa kuitenkin paranisi huomattavasti.

Seuraavaksi Ramboll esitteleekin investoinnit ajoneuojen hankinnan, niiden huollon, latausten kustannusten sekä infrahankintojen osalta. Ihmettelen tosin sitä, miksi mukaan ei ole lainkaan laskettu eroa ”ei tehdä mitään”-skenaarion kanssa, sillä näin erikseen joku voisi luulla että esitetyt luvut olisivat lisäystä nykyiseen. Yhteenvedossa Ramboll sitten toteaa kustannuksista kuitenkin näin:

”…sähköinen liikenne vaikuttaisi olevan jo nykyisellään alhaisempien käytönaikaisten kustannusten perusteella kannattavaa, minkä lisäksi sen muut hyödyt, kuten päästösäästöt ja kaupunkialueen viihtyisyyden kohentuminen parantavat sähköisen liikenteen kokonaiskannattavuutta julkisen sektorin näkökulmasta.”

Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen toteutussuunnitelma

19.12.2014, Ramboll ja Tampereen kaupunki, linkki (pdf)

Tämä paperi sitten vie asiaa vieläkin konkreettisempaan suuntaan, eli siihen on laadittu toteutussuunitelma Tampereen kaupungille vuoteen 2025 asti. Paperi listaa heti merkittävimmät toimenpiteet paperin alkuun ja mainitsee, että ”suurin osa toimenpiteistä ajoittuu ajallisesti lähitulevaisuuteen”:

  • Yhteensä 40 sähkökäyttöisen henkilö- ja pakettiauton hankinta 

  • Yhteensä 73 latauskohteen toteuttaminen yhdessä yksityisen sektorin kanssa 

  • Yhden kokonaisen linjan liikennöinti sähkökäyttöisillä busseilla 

  • Sähköavusteisten polkupyörien käytön edistäminen kaupungin yksiköissä 

  • Ilmainen pysäköinti määräajaksi vähäpäästöisille ajoneuvoille 

  • Ilmainen lataus määräajaksi kaupungin hallinnoimissa latauskohteissa 

  • Sähköautojen lataus huomioidaan uusien alueiden rakennustapaohjeissa ja/tai 
tontinluovutusehdoissa

Sähköautojen hankinnassa kaupungillahan on nyt n. 180 henkilöautoa ja 170 pakettiautoa sekä niiden uusimistahti on n. 20-30 vuodessa. Täten paperissa ehdotetaan että esim. vuoden 2015 aikana ollaan uusimassa 7 henkilöautoa niin näistä vain kahta ehdotettaisiin sähköautoksi sekä näiden lisäksi 2 sähköpakettiautoa. Seuraavina vuosina pyrittäisiin määrää hieman lisäämään, riippuen autojen käyttökohteista (kaikkiin tehtäviinhän sähköauto ei käy). Kaikki tässä vaiheessa leasingi-mallilla valtion tukien ja mm. autojen jälleenmyyntiarvojen epävarmuuden jne. takia.

Täyssähköisten henkilö- ja pakettiautojen hankkimisen aikataulu vuosille 2015 - 2017 (Ramboll)

Täyssähköisten henkilö- ja pakettiautojen hankkimisen aikataulu vuosille 2015 – 2017 (Ramboll)

Latauspisteissä ehdotetaan että 2017 mennessä rakennetaan yhteensä 73 lataustolppaa yhdessä kaupungin että yksityisen sektorin kanssa. Ensimmäisiksi kohteiksi ehdotetaan Hakametsän jäähallia, Särkänniemeä, Frenckellin pihaa, Kaupin urheilupuistoa ja Tampere-taloa. Kustannuksia nämä tarkoittaisivat n. 270 000 euron osuutta kaupungille 3 vuoden aikana.

Sähköbussien hankinnoissa tavoite olisi liikennöidä yhtä linjaa pelkästään täyssähköbusseilla vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämä vaatii siis myös bussien latausinfraan panostamista ja valmiutta vahvasti laajentaa tätä konseptia linjoille joissa ne voidaan nykytekniikalla järkevästi ottaa käyttöön sitä mukaa kun diesel-kalustoa poistuu käytöstä ja rakennetaan uusille linjoille busseille latausinfraa.

Sähköavusteisille polkupyörille suunnitteilla on kaupungin työntekijöille tällaisten hankkimista sekä niiden käyttöön kannustamista sekä kaupunkipyöräjärjestelmässä sähköavusteisten pyörien tarjoamista käyttäjille. Tällaisten pyörien latauspisteitä olisi suunnitteilla katuraitiotiepysäkkien kohdalle, Frenckelliin ja muihin pysäköintilaitosten yhteyksiin, Hämeenkadulle (tai niiden poikkikaduille) sekä sitten myöhemmin isojen työ- sekä opiskelupaikkojen lähelle ja kauppakeskuksien eteen jne.

Lisäksi toimenpiteitä ehdotetaan kaavoitukseen, rakennusmääräyksien sekä rakennustapaohjeiden puolelle esim siten, että uusien kerros- ja rivitaloalueiden rakennustapaohjeissa määritellään sähköautojen latauksen tekniset vaatimuksen mitoitusperusteineen sekä tonttien luovutuksessa pyritään hyödyntämään tontinluovutusehdoissa samoja vaatimuksia (mitä ikinä tämä tarkoittaakaan). Lisäksi kaupungin tulee satsata kannustimiin niin kaupunkilaisille kuin yrityksillekin ottaa sähköistä liikennettä käyttöön. Eli tämä tarkoittaa sähköautojen suosimista erinäisillä tavoilla pysäköinnissä, joukkoliikennekaistojen käytössä, ilmaisessa latauksessa kaupungin latauspisteissä jne. Kyse ei ole kuitenkaan vain henkilöautojen sähköistämisessä sillä mukana on suunnitelmia myös hyötyöajoneuvojen sähköistämisen edistämiseksi.

Kokonaisuutena on hyvä lukea että Tampere haluaa kehittää liikennettä älykkäämmäksi ja vähäpäästöisemmäksi. Nyt vain tahtoisin nähdä nuo toimenpide-ehdotukset niin että tehdään asioita eikä vain mainosteta että ollaan ”maan kärjessä” eikä sitten investoida ja tehdä oikeasti mitään.

Lisäksi en ole ihan varma missä vaiheessa tämä paperi on menossa ja milloin tämän visioita pitäisi alkaa toteuttamaan? Toimenpide-ehdotuksessa on selkeitä linjoja sille mitä pitäisi tehdä jo nyt, vuonna 2015, eikä tässä ole aikaa vängätä jos kaupunki oikeasti haluaa toteuttaa vuoden 2025 tavoitteitaan. Vuosi 2017 tulee nopeasti vastaan.

Jäänkin odottamaan milloin alkaa näkyä viitteitä siitä että toteutussuunitelman osia alkaa vihdoin näkyä tosielämässäkin.

You may also like...

1 Response

  1. 23.12.2015

    […] Tampereen sähköisen liikenteen toimenpidesuunnitelma 2015 – 2017 […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.