Liikenteen terveysvaikutukset Tampereella

Tämä teksti pohjautuu Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa -raporttiin (Suomen ympäristökeskus 16/2021) ja sen voi lukea täältä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/329273

Suomen ympäristökeskuksen raportissa arvioidaan liikenteen aiheuttamat terveysvaikutukset Suomessa ottaen huomioon ilman pienhiukkasaltistuksen, melualtistuksen ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamat terveyshaitat sekä aktiivisen liikkumisen (kävelyn ja pyöräilyn) terveyshyödyt. 

Hyötyjä ja haittoja vertaillaan DALY:ina (Disability Adjusted Life Years). Yksi DALY karkeasti sanoen yhtä sairauden tai onnettomuuden vuoksi menetettyä elinvuotta.

Luin tekstin läpi ja katsoin tuloksia etenkin Tampereen näkökulmasta, verraten meidän tuloksia muiden isojen kaupunkien vastaaviin.

Kokonaisuutena raportti näyttää jälleen toteen sen, miten paljon aktiivinen liikkuminen kävellen ja pyörällä tuottaa reilusti terveyshyötyjä niin yksilölle kuin myös yhteiskunnalle kokonaisuutena. Raportin mukaan kun kävelyn ja pyöräilyn hyödyt ovat n. kaksi kertaa suuremmat kuin melun, hiukkaspäästöjen ja onnettomuuksien aiheuttamat menetykset.

Mutta käydään eri osat läpi hieman tarkemmin, aloittaen terveyshaitoista.

Kuva 10: Onnettomuuksien, melun ja pienhiukkasten terveyshaitat 100 000 asukasta kohden.

Pienhiukkaset

Kuten raportin kuvasta 10 voidaan nähdä, Tampereen ongelmana ovat suuret pienhiukkasmäärät kaupunki-ilmassa. Raportissa huomioitiin katupölypäästöt sekä pakokaasuperäiset hiukkaset. Pysäyttävää oli raportin toteamus siitä, että ilman pienhiukkasten takia kuolee Tampereellakin yli 20 ihmistä. Tämä oli melkein tuplat Turun vastaavaan ja kolminkertainen Vantaan tuloksiin verrattuna. Pelkästään pienhiukkasten määrän takia Tampereella siis menetetään melkein 300 elinvuotta, joka vuosi! 

Tampereen surkeaa tilannetta tältä osin raportti perustelee seuraavasti:

”Tampereen korkeampia väestöpainotettuja pitoisuuksia selittää muun muassa heikompi päästöjen leviäminen ja laimeneminen kuin rannikkokaupungeissa, tiivis kaupunki- rakenne sekä sisääntulo- ja läpikulkuväylien kulkeminen tiheästi asutettujen alueiden läpi tai vierestä.”

Lisääntyvä autojen määrä keskusta-alueella heikentää tilannetta, mutta vuoteen 2013 verrattuna toki ajoneuvokanta on uudistunutta sekä sitä kautta päästöt vähentyneet. Kumpaan suuntaan kehitys ilman laadussa on lopulta mennyt, en osaa arvioida, mutta tekemistä tuntuisi tämänkin kevään katupölyn keskellä riittävän.

Liikenteen melu

Jos pienhiukkasten osalta Tampereella oli heikko tilanne, Melun osalta taasen emme ole maan heikoimpia suurten kaupunkien osalta. Melun osalta raportti laskee elinvuosien menetystä kiusaantumisen, unihäiriöiden sekä iskeemisten sydänsairauksien kasvun mittareilla ja ottaa huomioon tie-, raide- ja lentoliikenteen aiheuttaman melun.

Tampere pärjää tosiaan tältä osin muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna verraten hyvin. Silti on hyvinkin huolestuttavaa että myös melu aiheuttaa raportin mukaan reilun 200 elinvuoden vähenemisen Tampereella vuosittain. Tähänkin, kuten hiukkaspäästöihin, auttavat kaupunkisuunnittelu, ajoneuvojen sähköistäminen, laadukas rakentaminen ja myös kaupunkivihreä. 

Liikenneonnettomuuksien aiheuttamat kuolemat

Onnettomuuksien vaikutuksissa raportti käytti tilastoja vuosien 2011-2015 keskiarvosta ja sieltä voidaan nähdä, että Tampereen liikennekulttuurissa olisi melkoisesti parannettavaa. Tältäkin osin ollaan vahvasti kuuden suurimman kaupunkin kärkipaikalla, negatiivisessa mielessä. Ihan Lahden ja Joensuun tasolla ei tässä olla, mutta kyllä Tampereella olisi paljon parannettavaa tälläkin saralla.

Tampereen vuosittaiseksi DALY:ksi tältä osin saadaan n. 150 kokoluokkaa oleva elinvuosien menetys. Raportti tunnustaa tässä kohtaa sen, että loukkaantumisien aiheuttamat DALY-tulokset jää tässä täysin huomioimatta, sillä tuo luku ottaa huomioon vain liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja heidän menettämänsä elinvuodet.

Taulukko 13: Kävelyyn ja pyöräilyyn liitetyt terveyshyödyt.

Kävelyn ja pyöräilyn myönteiset terveysvaikutukset

Aktiivisen liikkumisen tautitaakan arvioinnissa raportti hyödynsi vuonna 2016 tehtyä Henkilötieliikennetutkimuksen (HLT) aineistoa. Sen perusteella voidaan nähdä mm. Eri kaupunkien satsaukset pyöräilyn mahdollistamiseen ja kätevyyteen kaupunkilaisten arjessa. 

Näiltä osin Tampere on isojen kaupunkien keskikastia, häviten selvästi mm. Oululle ja Turulle. Raportti arvioi Tampereen hyötyvän pyöräilystä n. 370 säästetyn elinvuoden verran, joka vuosi. Toisaalta kävelyn osalta taas Tampere on kärkipäässä kävelyn terveyshyötyjen osalta, arviolta n. 1250 säästetyn elinvuoden tuloksella.

Mitä raportista jäi käteen Tampereen näkökulmasta?

Raportin johtopäätöksiin on helppo yhtyä: 

”Liikenteen terveysvaikutusten huomioiminen on tärkeää liikennepäätöksiä tehtäessä, jotta päätöksillä voidaan lisätä positiivisia terveysvaikutuksia ja vähentää samalla riskejä, niin kansallisesti kuin paikallisestikin. ”

Vuosittain Tamperelaiset menettävät reilut 600 elinvuotta ilmansaasteiden, melusaasteen ja kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien vuoksi. Toisaalta samalla voidaan nähdä miten aktiivisella liikkumisella kävellen ja pyörällä on 1600 säästetyn elinvuoden positiivinen vaikutus kaupunkilaisten terveyteen!

Tämä raportti näytää miten Tampereella on paljon tehtävää kaikilla raportin osa-alueilla. Etenkin pienhiukkasten vähentämisessä kaupunki-ilmassa olisi paljon tehtävää. Myös pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuksien kasvattamisessa ja näiden kautta saatavien terveyshyötyjen lisäämisessä jokainen satsattu euro maksaa itsensä varmasti takaisin. Satsaaminen kävelyyn ja pyöräilyyn vähentää myös liikenneonnettomuuksien haittoja.

Miten tätä siis voitaisiin tehdä? Tehdään Tampereesta hiilineutraali kaupunki! Tämähän tarkoittaa siis sitä, että parannamme kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ympäri vuoden, kaavoitamme kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle soveltuvaa hyvää ja viihtyisää kaupunkitilaa, vähennämme polttomoottoriautoja keskusta-alueilla korvaamalla ne mahdollisuuksien mukaan muilla liikkumistavoilla sekä toki korvaamalla kaikki mahdolliset polttomoottoriajoneuvot nollapäästöisillä sähköautoilla, sähköbusseilla ja sähköisillä jakeluautoilla.

Ratikka ja kaupunkipyöräjärjestelmä ovat mitä mainion alku ja mahdollistaja oikeille päätöksille ja valinnoille. Samoin kaupungin ottama tavoite kohti hiilineutraaliutta suoraan vahvistaa kaupunkiliikenteen positiivisia vaikutuksia ja suitsisi negatiivisten terveysvaikutusten aiheuttamia ongelmia.

Suomen ympäristökeskuksen raportti tuo hyvin esille sen, miten hiilineutraali Tampere on hyvä niin ilmastolle kuin myös meidän kaupunkilaisten terveydelle!

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.