Mitä voisimme oppia Akaan homekoulutilanteesta?

(Julkaistu lyhennettynä Aamulehden mielipidepalstalla torstaina 28.3.2018)

Akaassa sijaitsevassa Viialan Keskustan koulussa oli ollut sisäilman kanssa ongelmia jo vuosien ajan. Lopulta koulusta lähdettiin evakkoon vuonna 2012. Noin vuoden jahkailun jälkeen marraskuussa 2013 koulu päätettiin peruskorjata. Vaihtoehtona olisi ollut uuden koulun rakentaminen. Korjauskustannukset nousivat lopulta n. 8 miljoonaan euroon.

Kun kouluun lopulta palattiin takaisin marraskuussa 2015, ongelmat alkoivat nopeasti uudelleen. Henkilökunta ja oppilaat alkoivat jälleen oireilla. Lopulta helmikuussa 2017, siis vain runsaan vuoden kuluttua remontin valmistumisesta, koulusta lähdettiin jälleen evakkoon. Remontti oli epäonnistunut.

Mikä meni pieleen? Ensinnäkään selkeätäkään oireilua ei otettu vakavasti vaan asiaa vähäteltiin. Koulun henkilökunta esitti selkeästi oman mielipiteensä uudisrakennuksen puolesta. Se kuunneltiin kyllä, mutta lopullinen päätös oli kuitenkin juuri päinvastainen. Toiseksi remonttipäätös tehtiin liian puutteellisten tutkimusten perusteella. Kolmanneksi remontin yhteydessä tehtiin selkeitä rakennusvirheitä. Esim. muovimatot oli asennettu liian kostean betonin päälle, jolloin syntyi voc-päästöjä. Yksi selkeä syy oli myös se, että kouluun palattiin liian aikaisin remontin ollessa yhä kesken. Kunnollista loppusiivousta ei ollut tehty.

Entä mikä on tilanne nyt? Keskustan koulu väki on edelleen hajasijoitettuna useassa eri kohteessa. Opetussuunnitelmaa ei voida esim. taito- ja taideaineiden osalta toteuttaa puutteellisten tilojen vuoksi. Helpotusta tilanteeseen tuo vasta ensi syksynä saapuva siirtokoulu.

Lisäksi tilanne on eskaloitunut niin, että muitakin Akaan kouluja on samassa tilanteessa. Hirvialhon koulua on tutkittu useaan otteeseen. Tulokset viittaavat selkeisiin mikrobivaurioihin. Toimenpiteitä on tehty mutta oireilu jatkuu silti edelleen. Hirvialhon koululta on ollut koko lukuvuoden pois käytöstä koko alakerta, jossa sijaitsevat esim. teknisen työn tilat ja kotitalousluokat. Näin ollen myöskään yläkoulun puolella ei ole voitu järjestää opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Rasin koulua on tutkittu ja korjailtu useaan otteeseen. Oireilu ei ole loppunut ja tällä hetkellä Rasin koulukin on pois käytöstä. Myös sen oppilaat ovat hajasijoitettuina eri toimipisteissä. Myös Kylmäkosken taajaman kouluissa on ollut jo pitkään ongelmia sisäilman kanssa. Toijalan tilanne on tällä hetkellä selvityksen alla.

Mitä voisimme oppia Akaan tilanteesta?

Liian monen opettajan ja oppilaan fyysinen ja henkinen terveys on vaarassa edellä mainitun kaltaisissa koulurakennuksissa. Koulukiinteistömassan surkeasta tilasta koko maassa on puhuttu jo pitkään ja sisäilmaongelmia ilmenee edelleen niin uusissa kuin käyttöikänsä lopussa olevissa rakennuksissa. Mitä tälle tilanteelle voitaisiin tehdä?

Kunnat ja kaupungit tekevät jatkuvasti päätöksiä, joilla joko tukevat tai murentavat koulujen seinien sisäpuolella toimivien jaksamista. Pienilläkin päätöksillä voidaan päätyä hyvinkin erilaisiin tilanteisiin ja lopputuloksiin. Olisikin toivottavaa, että kuntapäättäjät sekä kuntien virkamiehet ottaisivat oppia eri käytänteiden ja ratkaisujen vaikutuksista, mieluiten huonoja päätöksiä vältellen ja hyviä esimerkkejä kopioiden.

Virheiden tekeminen on inhimillistä ja sitä tapahtuu. Rakennusaikaiset virheet pitää kuitenkin pystyä korjaamaan ripeästi ja on kriittistä, että rakentamisen laadun valvonta on resursoitu riittävälle tasolle. Samoin rakennusvirheiden korjaamiselle on oltava selkeät pelisäännöt, jotta kaikki tietävät miten toimitaan jos ja kun epäkohtia havaitaan. Vastuun välttelemiseen ja syyllisten etsimiseen kuluu aivan liikaa aikaa ja rahaa. Hyvällä ja ammattitaitoisella suunnittelulla pystytään usein välttämättään yllättävät tilanteet.

Uutta kannattaa rakentaa enemmin kuin korjata käyttöikänsä lopussa olevaa. Muutaman miljoonan ”säästäminen” saattaa maksaa kymmeniä miljoonia muutaman vuoden päästä. Uuteen satsaaminen mahdollistaisi myös toiminnan kehittämisen oppimisympäristöjen modernisoinnin muodossa. Harvempi 50-luvulla rakennettu tila vastaa nykyajan ajatusta toimivasta luokkahuoneesta.

Annetaan kouluille resuresseja toimia. Ylisuuret ryhmäkoot, oppimisen tuen riittämättömyys, välinerahojen alasajo ja sijaismäärärahojen riittämättömyys eivät sovi yhteen sisäilmaongelmien kanssa painivan koulun kanssa. Kallis tilanne vaatii lisärahaa, jotta opettajien ja oppilaiden kouluelämää ei muilla toimilla kuormiteta yli sietokyvyn. Menetetty terveys ja jaksaminen sekä opetuksen puutteet voivat olla peruuttamattomia.

Kaikkien pitää pelataan samaan maaliin. Tavoitellaan yhteistä hyvää ja otetaan tiedotuksella sekä toiminnan suunnittelulla mukaan kaikki oppilaista opettajiin ja huoltajista kuntapäättäjiin. Kerrotaan missä mennään, mitä tehdään ja osallistetaan kaikki päätöksentekoon. Kuunnellaan ja luotetaan opettajien ja oppilaiden sekä huoltajien huolia, ei kyseenalaisteta oireilujen ilmenemisiä vaan otetaan ne tosissaan. Keskenään riitelevä tai eri suuntiin toimintaa vetävä yhteisö tuhlaa energiaansa ja resurssejaan aivan vääriin asioihin. Ripeitä ja isoja päätöksiä uskalletaan tehdä, kun sen takana seisoo koko yhteisö.

Jan-Erik Järä, Akaan OAJ:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Tuomo Pekkanen, OAJ Pirkanmaan YSI-jaoksen puheenjohtaja

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *