Mitä jos sähköautoilta otettaisiin pois autovero? Entä ALV?
Huom! Tätä tekstiä on muokattu ja korjattu 17.2.2013. Leafin hintaa on tiputettu ja toisaalta on otettu huomioon kotilatauspisteen hinta. Loppuun on myös lisätty pohdintaa eri ajomäärillä/vuosi (10-30 tkm/vuosi) ja siitä mikä vaikutus olisi jos valtio tukisi sähköauton ostoa 5000 €:lla (koko autovero ja pieni osa alv:sta).
Tämä teksti on jatkoa viime vuoden alkupuolella tekemääni laskelmaan/pohdintaan onko sähköauton ostamisessa ”järkeä”. Silloin vastaus oli, että taloudellisessa mielessä sähkö- tai hybridiautot ovat järjetön ostos. Mutta mikä olisi tilanne jos sähköauton ostamista hieman tuettaisiin valtion toimesta?
Tulevaisuusvaliokunta toi julki syyskuun lopussa 2012 keskustelupaperin, jolla pyrittiin antamaan suuntaviivoja sille miten Suomessa voitaisiin edistää sähköautojen kotimarkkinoiden syntyä.
Ryhmä esitti seuraavaa:
Tulevaisuusvaliokunta on todennut lausunnossaan TuVL 3/2012 vp, että sähköautojen kasvun edellyttämiin määrätietoiseen toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi. Kestävä kasvu -jaosto esittää harkittavaksi, että tämän hallituskauden aikana toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
- sähköautojen hankintaa vauhditetaan määräaikaisilla verohelpotuksilla
- valtio ja kunnat hankkivat sähköautoja omaan käyttöönsä
- kunnat käynnistävät koehankkeita ja antavat määräaikaisia helpotuksia esimerkiksi pysäköinnissä
Esityksen jälkeen on esitetty mm. sitä, että sähköautoilta voitaisiin määräaikaisesti poistaa ostettaessa maksettava autovero. Tämä keinohan on ollut monessa muussa maassa käytössä sähköautojen suhteen. Joillain alueilla on annettu myös monia muita veroetuja sähköauton ostajille.
Mutta miten tilanne muuttuisi Suomessa jos vaikka Nissan Leaf-sähköauton (tällä hetkellä ainut ”järkevä” sähköauto jota myydään Suomessa) autoveroa ei tarvitsisi maksaa kun sen ostaa? Muuttuisiko se taloudellisesti lähemmäksi järkevää hankintaa vai olisiko se edelleen tolkuttoman kallis ekoteko?
Jos haluamme ohjata kulutusta ja liikkumista kestävämmäksi, se on tehtävä taloudellisesti järkeväksi. Ekoteosta ei pitäisi rankaista (ja joo joo, omat lihakset ja julkinen liikenne on parempi kuin auto, edes sähköinen, mutta on vielä paljon tilanteita joissa on vain pakko omistaa jonkinlainen henkilöauto)
Lasketaanpa (jälleen kerran) onko mitään järkeä (taloudellisesti) ostaa sähköauto.
Otin verrattaviksi ajoneuvoiksi neljä automaattivaihteista ja hyvin varusteltua keskikokoista autoa. Yksi diesel, yksi bensa ja yksi bensahybridi.
- Toyota Auris 1.8 Hybrid Premium
- Skoda Rapid 1.4 TSI Elegance DSG Autom.
- Volkswagen Golf Highline 1,6 TDI 77kW DSG BMot 4-ov
Ostohintaan pyrittiin sisällyttämään ainakin seuraavat varusteet: Sumuvalot edessä, keskuslukitus (kauko), automaattinen ilmastointi, avaimeton käynnistys, sadetunnistin, pysäköintikamera tai -tutka, vakionopeudensäädin ja auton oma navigointijärjestelmä. Leafissa piti laittaa lisäksi Fortumilta ostettava latauslaite.
Käyttökulut laskin 20 000 km/vuosi ajomäärällä sekä 3 vuoden ajalta. Isompi ajosuorite ei olisi ollut realistinen lyhyen ”kantomatkan” Nissan Leafilla, joten omalla vuotuisella n. 30 tkm ajomäärällä kustannusten laskeminen ei olisi ollut realistista. Leafin hintaan on laskettu mukaan 1300 euron kotilatausasema.
Polttoaineen hinnaksi arvioin kolmen vuoden keskiarvoiksi:
- bensa 1,68 €/l
- diesel 1,58 €/l
- sähkö 2 €/100 km
Vakuutus on laskettu kotiosoitteeseeni Tampereelle samoilla oletuksilla. Huoltokulut olen yrittänyt saada selville netistä (huonolla menestyksellä) joten ne ovat vain arvioita sekä en tietoisesti ole ottanut huomioon autojen arvonalentumaa, joka varmasti vaikuttaisi laskelmaan rankasti. En ottanut huomioon myöskään rengaskuluja (oletan ne about samoiksi).
| Toyota Auris 1.8 Hybrid Premium | Skoda Rapid 1.4 TSI Elegance DSG Autom. | Volkswagen Golf Highline 1,6 TDI 77kW DSG BMot 4-ov | Nissan Leaf (-autovero) | |
| Polttoaine | Bensiini/hybridi | Bensiini | Diesel | Sähkö |
| Auton kok. hinta | 30 149,00 € | 25 643,00 € | 30 598,00 € | 37 655,00 € |
| Vakuutus/vuosi | 1 015,66 € | 775,53 € | 782,07 € | 691,05 € |
| Huollot 3v/60tkm | 1 118,75 € | 871,25 € | 611,25 € | 652,00 € |
| Ajoneuvovero/vuosi | 110,33 € | 106,58 € | 350,45 € | 126,56 € |
| Kulutus (l/100km) | 3,8 | 5,3 | 3,9 | 2€/100km |
| Käyttökulut 3 vuotta | 8 327,11 € | 8 859,97 € | 7 706,03 € | 4 304,84 € |
| Kokonaiskulut 3 vuotta | 38 476,11 € | 34 502,97 € | 38 304,03 € | 41 959,84 € |
Lopputuloksen voi nähdä taulukosta. Pelkkä autoveron poisto ei auttaisi. Ero verrokkiautoihin kokonaisuutena kolmen vuoden jälkeen olisi 3 500 € ja 7 500 €:n välissä. Autoveroton Leaf tulisi kokonaiskustannuksiltaan olemaan halvempi kuin Auris tai Golf vasta n. 5,5 vuoden käytön jälkeen ja Skoda Rapidia halvemmaksi Leaf tulisi vasta n. 8 vuoden jälkeen.
Yllättävintä tässä tutkimuksessa oli Leafin huoltojen hinta. Nissanilta suoraan kysymäni huoltohinnat olivat yllättävän korkeat, eivätkä ole ollenkaan siinä kokoluokassa jota oletin. Netin perusteella Suomen huoltohinnat ovat korkeat verrattuna vaikka Iso-Britannian hintoihin. Eikö juuri huoltojen vähyys, helppous ja halpa hinta ole yksi asia jolla sähköautoja mainostetaan?
Sähköautoilta on siis pian poistettava autovero, mutta edes se ei riitä tekemään sähköautoista houkuttelevaa vaihtoehtoa muille kuin sellaisille jotka haluavat maksaa useita tuhansia euroja siitä ”ilosta” että voi ajaa sähköautolla.
Tuollaisia henkilöitä on näillä hinnoilla harvassa.
Mitä tapahtuisi jos lisäksi vapautuisi ALV:n maksamisesta joko kokonaan tai osittain? Jos kuviosta poistettaisiin ALV:n osuus n. 7500 euroa, tilanne olisikin jo ihan toinen! Tällöin sähköauto olisi jo taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto, jonka hankkiminen ei olisi taloudellisesti järjetön ratkaisu. Tällöin tulisi vastaan vain käytännön ongelmat, jotka nekin jo vaativat sähköauton ostoa harkitsevilta kompromissien tekemistä ja sopeutumista hieman erilaiseen henkilöautoiluun.
Jos haluamme että sähköautosta tulisi realistinen vaihtoehto uutta autoa ostavalle, tulisi sähköautojen hintaa alentaa vähintään 5000 euron verran. Tämä pystyttäisiin toteuttamaan poistamalla sähköautoilta autovero kokonaan ja arvonlisävero osittain. Tuollaisen päätöksen jälkeen ainakin itse olisin valmis hyppäämään sähköauton omistajaksi.
Alla olen laskenut kolmella eri ajomäärällä ja kolmella eri sähköauton tukemisella (nykytila, -autovero ja -5000€) sen missä vaiheessa kokonaiskäyttökulut kääntyisivät sähköautoille positiiviseksi. Kannattaa kuitenkin huomata, että isot ajomäärät (30tkm/vuosi) ovat melko epärealistisia useimmilla sähköautoilla ja lisäksi sen, että jos sähköautoa käytetään 8 vuotta ja sillä ajetaan sinä aikana vaikkapa 200 000 km, alkaa olla jo todennäköistä että huoltokustannuksiin pitäisi varata rahaa akuston uusimiseen tai sitten auton jälleenmyyntihinta on jo romahtanut liki nollaan. Voi tietenkin kysyä miten kalliita huoltoja normaaleihin 8 vuoden ikäisiin autoihin voi jo joutua tekemään, mutta veikkaisin että alla näkyvät ”säästöt” kyllä menevät käytännössä sähköauton akustojen uusimiseen (jos auton säilyttää) tai siihen että niiden jälleenmyyntiarvo tippuu huomattavasti ”normiautoihin” verrattuna.
Eri ajokilometrien vaikutus kokonaiskustannuksiin. (Klikkaa kuvaa niin näet sen suurempana)
Eihän sähköautolla ajaminen ja varsinkaan sen valmistus mitenkään erityisen ekologistakaan ole. Puolustaa paikkansa vain jos halutaan puhdistaa kaupunki-ilmaa. Auton rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja huomattavasti enemmän kuin tavanomainen auto. Lisäksi soveltuu erityisen huonosti Suomen pakkastalviin, akun teho laskee ja osa sen tehoa joudutaan käyttämään auton lämpimänä pitämiseen. Erityisesti sähköauton autoa ei voi suositella silloin, jos sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla kuten kivihiilellä ja maakaasulla. Näinhän on tilanne Suomessa pakkasilla, kivihiilivoimaloita otetaan käyttöön. En oikein ymmärrä sitä, että sähköautoja kannatetaan ja sähkölämmitystä vastustetaan.
Tässä linkki tuoreeseen norjalaiseen tutkimukseen:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x/pdf
”Tutkijoiden mukaan sähköauto saattoi kuitenkin joissain tapauksissa osoittautua perinteistä autoa ympäristöystävällisemmäksi. Osaltaan tämä riippuu siitä kuinka pitkään auto on käytössä. Sähköautoissa etenkin ajoneuvon akun elinikä vaikuttaa auton käyttöikään.” ja jatkuu ”Euroopassa, jossa uusiutuvan energian osuus sähkömarkkinoilla on suhteellisen korkea, sähköauton päästöt jäävät BBC:n mukaan keskimäärin 10 prosenttia pienemmiksi kuin polttomoottorilla toimivan auton.”
Merkittävää on siis myös akkujen jatkokäyttö ja kierrättäminen joka on ihan mahdollista, eikä utopista ollenkaan. Nykyautoissa kierrätettävän materiaan osuus alkaa olla jo parhaimmillaan 90% päällä.
On selvää että akkujen harvinaiset metallit ovat ongelma jos sähköautojen akkujen valmistus yhtäkkiä räjähtäisi käteen. Sama ongelmahan on kaikessa akkupohjaisessa tietotekniikassa tällä hetkellä. Jos pystyisimme lisäämään pienimuotoista/paikallista biopolttoaineiden, aurinkosähkön ja tuulivoiman käyttöä, voitaisiin sähkön tuotannossakin vähentää mm. kivihiilen polttoa. Esimerkiksi sähköauto + omakotitalossa oleva tuulivoimala ja aurinkopaneelit voisi olla jo aika hyvä yhdistelmä sille, että auto ei päästäisi juuri lainkaan mm. hiilidioksidia ilmakehään.
Kaupunkien ilmanlaatuun tosin vaikuttaa myös renkaista irtoavat pienhiukkaset, joten täysin saasteeton rassi ei tuo sähköautokaan ole, oli vehje mikä vain ja sähkö tuotettu ties millä.
On selvää että ei pitäisi ajaa ollenkaan henkilöautolla tai jos on pakko, ajaa niin vähän kuin olla ja voi, aina yhtä matkaa joidenkin muiden kanssa sekä ajaa pienellä ja siten vähän kuluttavalla autolla. Polttoainevaihtoehdoista ekologisin on varmaankin tällä hetkellä jätteestä kierrätetty RE85-polttoaine (ei Nesteen palmuöljyviritelmät) ja sitä käyttävät (pienet) autot.
ps. Tilastokeskuksen sivuilta jos katsoo niin vuonna 2011 sähköstä tehtiin ilmakehälle kivalla tavalla (tuuli, vesi, ydinvoima, tuontisähkö (venäjän ydinvoima ja ruotsin/norjan vesivoima)) n. 58%. Loput olivat lauhdevoimalla tai muuten sähkön ja lämmön yhteistuotannosta tulleita, joissa sitten saattoi olla isona osa mm. kivihiili tai turve. Kivihiilen osuus sähkön tuotannosta tippui huomattavasti vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna. Aika iso tuosta sähköstä tuotettiin jollain jäteliemillä ja maakaasulla.
Auton akun tyypillinen käyttöikä on juuri tuo 150000 km, jota analyysissa on käytetty pohjana. Sähköauto sopii erinomaisen huonosti Suomen koviin pakkasiin, jolloin akun teho laskee ja tehoa joudutaan käyttämään auton ja tuulilasin lämmittämiseen. Ja pakkasillahan tämä hiilen käyttö kasvaa paljon kun mm. Inkoo otetaan käyttöö ja Helsinkihän tupruttelee hiilellä koko ajan. Tässä suhteessa ongelma on sama kuin sähkölämmityksessä.
Kyllä minä mieluimmin ostaisin tällä hetkellä flexifuel auton ja tankkaisin RE85-polttoainetta, vaikka senkin suhteen voi olla käynnistysvaikeuksia iman lohkolämmitintä.
Nesteen ”palmuöljyviritelmistä” kannattaisi lukea Risto Isomäen kirja Palmuöljykysymys. Siitä saa hieman toisenlaisen ja paremman kokonaiskuvan kuin Greenpeacen propagandasta.
Julkisista kulkeneuvoista puheenollen täytyy muistaa, etteivät nekään niin ekologosia välttämättä ole. Dieselbussissa pitäisi olla vähintään 9 henkeä, jotta se olisi dieselautoa pienempi hiilijalanjäljeltään. En tiedä miten Tampereen busseissa on, mutta Helsingissä bussimatkustajan laskennallinen dieselpolttoaineen kulutus oli 3,5 l/100 km, joka ei ole paljoa parempi kuin tyypillinen dieselauton polttoaineen kulutus.
Onkohan tuo nyt ihan kestävä ajatus, että valtio vähentäisi verotulojaan luokkaa 10 000 €/auto, että saataisiin lisää sähkönkulutuskapasiteettia pahimmillaan TWh-luokassa? Sitten joudutaan tukemaan uusiutuvan sähkön tuotantoa vielä lisää, jos sähkönkulutus lisääntyy.
Tuo 10 000€ on jo aika paljon, siksi laskin tuolla autoverolla (n. 1700€/auto) ja 5000€ verojen helpotuksella. Mittasuhteeltaan autojen uusiutuminen on niin hidasta ja sähköautojen menekki tulisi olemaan silti pientä kiitos käytännön käyttörajoitusten (pääosin työmatka-auto/kaupunkiauto). Ei niitä edes tuoteta vielä sellaisissa määrin eikä riittävän monipuolisia malleja, että Suomen mittakaavassa niistä saisi mitään radikaalia muutosta energiankulutukseen. Eikä sähköautojen lisääminen olisi oleellisin syy tuottaa lisää uusiutuvaa sähköä.
Eikö öljyn johdannaisten käytön vähentymisellä ole mitään virkaa tai etua? Fossiiliset polttoaineet saavat maailmanlaajuisesti edelleen moninkertaisesti valtioiden tukea vrt. uusiutuvien tuet. Miksi bensiinin/dieselin poraamiseen, jalostamiseen ja kuljetukseen kuluvasta energiasta itkupotkuvaliteta?
On myös perusteltua sähköverkkojen tekniikan ja kaupunkien liikenteen kehittämisen kannalta ottaa kokeiluun ja kehittää sähköautojen latausinfraa ja muutakin sähköinfraa siihen, että voitaisiin pienemmissä yksiköissä, paikallisesti, tuottaa sähköä ja varastoida sitä.
Helsingissähän on Kalasatamassa tulossa mielenkiintoista kokeilua kaupunginosan mittakaavassa. Saa nähdä mikä rooli sähköautojen latauspisteillä on tässä kuviossa.
Öljyn saatavuus ja vääjäämättä kohoava hinta pitkällä tähtäimellä on tässä se olennainen kysymys. On päästävä eroon öljyriippuvuudesta. Siirtymäkausi -vrt. yllä -on pitkä ja kannattaa aloittaa heti eikä jossain pakkotilanteessa. Näillä näkymillä: Etanoli ja muut vaihtoehtopolttoaineet kattavat parhaimmillaankin vain osan polttoainetarpeesta. Suositan kirjaa ’Suomi öljyn jälkeen.’