Mietteitä presidentinvaalikampanjasta…

Näin vaalipäivän keskellä on pakko ennen tulosten julkistamista hieman summata omia kokemuksiani Presidentivaalikampanjoinnista.

Viime eduskuntavaalien jälkeen jäi todella paha maku suuhun. Teimme Tampereella hienon kampanjan ja jopa nostimme Vihreiden saamaa äänimäärää edellisistä vaaleista mutta silti se ei riittänyt ja vaaleissa kävi miten kävi. Koko poliittinen keskustelu ja kulttuuri tuntui vieraalta, väkivaltaiselta ja jotenkin ahdistavalta.

Pressanvaalien alussa en edes kunnolla tiennyt mihin ryhdyin ja muutaman ensimmäisen kerran torimökillä seisoskeltuani oli tunnelma mukavan kevyt. Ei ollut suoranaisia v****ilijoita ja päänaukojia sekä ihme aggressiivisuutta ilmassa kuten eduskuntavaalien aikana. Ihmiset tulivat hymyillen kertomaan että Pekka on tosi hyvä tyyppi ja että äänestää heitä. Ihmiset ottivat vaaliesitteitä vastaan ja muutenkin tunnelma oli positiivisella tavalla jännittynyt. Tästähän voi tullakin jotain.

Ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä omassa vaalipiirissäni Niinistö sai äänistä puolet ja Haavisto oli toisella sijalla. Ennakkoäänissä Väyrynen oli silti vahvasti toisena. Toinen sija oli mahdollinen mutta vielä ei pitänyt tuulettaa, sen verran oli vielä muistoissa eduskuntavaalien tappavan masentava tunnelma vaalivalvojaisissa kun sinne vaimoni kanssa ääntenlaskusta saavuimme.

Lopulta saavuttuamme ääntelaskun jälkeen vaalivalvojaisiin ravintola 931:een Kehräsaareen oli tunnelma korkealla. Pian täyteen ravintolaan saavuttuamme tulikin uutinen että Haavisto oli ohittanut Väyrysen ja oli matkalla toiselle kierrokselle. Riemu repesi paikalla olevien keskuudessa. Jo nyt oli tehty historiaa. Vaalipäivän äänissä nähden Haavisto oli myös isoissa kaupungeissa hyvin lähellä Niinistöä. Upeaa!

Paluu arkeen piti aloittaa heti sillä toinen kierros oli nopeasti täällä. Niinistölle kaavailtiin hurjia kannatuslukuja mutta gallup gallupilta ero kaventui, toki hitaasti. Fiilis oli silti hieno ja harmittaakin että itselläni oli töissä tilanne jossa en pystynyt osallistumaan torin pyörittämiseen lähellekään niin paljon kuin olisin halunnut. Koitin toki kirjoitella mm. Aamulehden blogisivuilla jotain ja tuimme vaimon kanssa parilla kympillä Haaviston mainosta, mutta oma panos oli tosiaan kepeämpi toisella kierroksella.

Siksi olikin upeaa nähdä miten vapaaehtoisia tekijöitä ja tukijoita ilmestyi toisen kierroksen kampanjointiin ”ovista ja ikkunoista”. Haaviston kampanjakoneisto pääsi ihastelemaan flashmob -tapahtumia ja ties mitä muita itse itsensä aktivoineiden ihmisten luovuuden hedelmiä. Kaikki Haaviston kampanjan hyväksi, liki nollabudjetilla. Tämä oli hienoa.

Upeana lopetuksena kampanjalle toimi Finlandia Flashmob -video Putous-ohjelman tauolla lauantaina illasta. Tässä on ollut mahtava olla mukana.

Joten tapahtui illalla mitä tahansa, olen saanut itse tästä koko kuviosta paljon. Oma luottamukseni siihen ettemme asu synkässä kyräilijöiden maassa on palautunut. Kumpikin ehdokkaista sopii presidentiksi aivan mallikkaasti ja olen itse oppinut näkemään kaikenlaisten homo/viherfoobikkojen nettihuutelun ohitse.

Eli kiitos kaikille Haaviston tukijoille, Tampereen Vihreiden aktiiveille ja muillekin jotka olette olleet tekemisissä aivan uudenlaisen kampanjan tekemisessä. Näistä vaaleista kun jää varmasti merkkinsä historian lehdille siitä kun somesta ja mm. facebookista tuli oikeasti merkittävä tekijä vaalikampanjoinnissa ja jossa myös näytettiin se, ettei rahalla saa sitä intoa ja omistautumista jota penteleen hyvä ehdokas ja kampanjaväki saa aikaiseksi.

Näillä eväillä eteenpäin ja hetken hengähdystauko kunnes vastaan tulevat taas seuraavat vaalit… *huoh* 🙂

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.