Tampereen kaupungin johtokuntien koulutuspäivä 20.2.2013

Osallistuin kaupungin johtokuntien koulutuspäiville 20.2.2013 ja kirjoitin sen aikana mieleeni tulleita asioita. Varoitan jo nyt että teksti on pitkähkö. Jos joku haluaa tutustua esiteltyihin materiaaleihin, ne löytyvät vapaasti Tampereen kaupungin sivuilta.


Luottamushenkilön asema ja tehtävien läpikäynti.

Aamu aloitettiin perusasioiden läpikäynnillä. Heti aluksi luottamushenkilön ”eettinen vastuu” hymyilytti: (kuntalaki 32§)

Luottamushenkilöiden on pyrittävä toimimaan kokonaisuus huomioonottaen kuntalaisten edun mukaisesti – ei yhden kuntalaisen.

Miten paljon tämä on ristiriidassa poliittisen vastuun kanssa selviää tulevaisuudessa. Jos edustaisi populistisempaa puoluetta tai lupaili kaikenlaista ”kivaa” vaalien alla niin tämä pitäisi ehdottomasti muistaa.

Koska itse olen päivähoidon ja perusopetuksen johtokunnassa, on hyvä että käytiin läpi mikä rooli on johtokunnilla:

  • vastaa palvelujen tuottamisesta
  • valvoo palvelujen tuotannon kannattavuutta, kehittämistä, laatua ja kilpailukykyisyyttä
  • hyväksyy palvelusopimuksen
  • hyväksyy strategisen asiakirjan ja vuosisuunnitelman
  • johtokunta voi päätöksellään siirtää omaa päätösvaltaansa viranhaltijalle

Aikamoista jargonia joka ikinen tehtävä, eikä niiden todellinen merkitys itselleni avaudu ihan heti. Palvelusopimukset ja ”strategiset asiakirjat” ovat julkisia asiakirjoja, joten niihin voi tutustua kuka vain.

Kolmas itseäni mietityttävä asia aamulla oli päätösten ja julkisuus. Itse pyrin esittelemään kokousten julkiset esityslistat blogissani ennen kokouksia ja kommentoimaan itseäni askarruttavis pykäliä sen rajoissa mikä on mahdollista. Missä siis menee julkisen tiedon raja ja miten paljon asioihin tulee otettua kantaa puolueen näkökulmasta. Tämäkin tarkentunee ajan kuluessa.

Mitkä asiat tulevat olemaan salaisia? Voisiko johtokunnan kokoukset olla julkisia? Tämän voisi johtokunta itse päättää. Onko tästä ollut aikaisemmin mikä käytäntö? Entä onko ollut yleistä ajatusta avata kaikki mahdolliset kokoukset kaupunkilaisille. Eikö päätöksenteon avoimuus ole aika vahvasti ollut esillä ennen vaaleja ja sen jälkeenkin juhlapuheissa. Tätä avoimuuden lisäämistä minä kannattaisin ja yritän saada vietyä eteenpäin.

Esteellisyys on ollut myös tapetilla mutta onneksi en ole opettaja Tampereella vaan Vesilahdella eikä vaimoni tai sukulaisiani ole kaupungin palveluksessa oman johtokuntani päätäntävallan alla olevilla aloilla. Esteellisyyskin on asia josta jokaisen pitää itse huolehtia ja miettiä tarkasti läpi.

Tampereen kaupungin strateginen johtamisjärjestelmä

Strategiat tuntuvat olevan sananhelinää mutta toisaalta niitä tarvitaan linjaamaan tavoitteita, eli sitä missä haluttaisiin tulevaisuudessa olla. Etenkin virkamiesten näkökulmasta on selvää että asioita pitää pystyä katsomaan valtuustokausien yli. Järkevää se olisi kaupunkilaistenkin näkökulmasta. On myös tärkeää tiedottamisen näkökulmasta linjata tavoitteita ettei kaupungin sisällä vedetä ihan eri suuntiin ja että eri hallinnon alat pystyisivät näkemään suurempia kokonaisuuksia ja puhaltamaan yhteen hiileen.

Tämänkin osuuden ainana lenteli hallinnollista sanastoa ja trendikkäitä ilmaisuja yllin kyllin. Vuorovaikutusta, palvelukykyä, muutosta, toimintatapoja, toimintaympäristöä, toimintasuunnitelmat, vuosisuunnitelmat, tuotentostrategiat, erillisohjelmat, strategiaprosessit jne.

Tampereen strategia ”Tampere virtaa” julkaistiin 2009 ja uusi on työn alla. Uusi strategia julkaistaisiin 2014. Myös tämä on julkinen asiakirja. Uuden strategian valmistelutyön julkisuus on itselleni kysymysmerkki. Alvareihin ja muutenkin julkisesti kommentoitavsksi sen pitäisi tulla kevään (maaliskuun?) aikana ja valtuusto käsitellee strategiaa ennen kesää 13.5.

Yritin olla nukahtamatta (ja onnistuin siinä).

Esityksen lopussa oli mielenkiintoinen pätkä jossa käytiin läpi pormestariohjelman (poliittinen strategialinjaus) ja kaupunkistrategian (virkamiesvetoinen pruju) suhdetta.

Lyhyesti sanottuna pormestariohjelma on vähäisempi läpyskä kuin kaupunkistrategia. Käytännön tasolla pormestariohjelma liittyy eniten valtuustoryhmien välisiin poliittisiin tavoitteisiin ja sen avulla voi nousta asioita kaupunkistrategiaan (tai siihen mitä asioita siinä painotetaan). Kaupunkistrategia velvoittaa koko valtuustoa ja pormestariohjelma vain pormestarikoalitiota.

Kaupungin kehittämisen kannalta toivon että kaupunkistrategian synnyttämiseen on edelleen valtuutetuilla paukkuja jäljellä. Toivottavasti myös kaupunkistrategiaan saadaan merkittävällä tasolla näkymään vihreä kädenjälki.

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Luentosalissa alkoi lämpötila heikon ilmanvaihdon takia nousta ja keskittymiskyky lähestyi nollaa.

Heti aluksi aloitettiin tylytys taloudella: 2012 tulos on jäämässä -30 miljoonaan euroon. Yhteisöverojen lasku ja kulujen nousu ovat hankala yhtälö. Sitten siirryttiin itse asiaan, eli siihen mikä onkaan johtokuntien tehtävä talouden hoidossa? No nehän ovat suunnittelu, toteutus ja toteutuneen seuranta. Yllätys yllätys. Hyvinvointipalvelujen johtosäännössä sanotaan toki, että:

Johtokunta vastaa valtuuston ja kaupunginhallituksen palvelujen tuottamiselle asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä konsernimääräysten noudattamisesta alaisensa toiminnan osalta.

Eli tämä tarkoittanee käytännössä sitä, että tehdään mitä valtuusto/kaupunginhallitus/konsernijohto käskee.

Johtokunnat käytännössä hyväksyvät sopimuksia ja suunnitelmia mitä lautakunnat ja valtuusto esittävät. Johtokunnissa ei siis ole noihin asioihin päätäntävaltaa. Oleellisempina tehtävinä ovat tuotannon toteutumisen, kehittämisen, laadun ja kannattavuuden valvominen. Tehtävänä on sanottu myös olevan ”tuotteistuksesta ja sen arvioinnista vastaaminen”. Edes luennoitsija ei ollut ihan varma mitä se voisi tarkoittaa. Päivähoidon ja perusopetuksen toimintojen tuotteistaminen kuulostaa erikoiselta.

Päivähoidon ja perusopetuksen talousarvio oli vuonna 2012 n. 217 M€ ja toteutuma arviolta n. 219 M€. Vuodelle 2013 on budjetoitu 223 M€. Pari miljoonaa siis jäätiin miinukselle ja veikkaisin että tuon verran joudutaan löytämään säästöjä tältäkin alueelta. Investointeja 2012 on ollut vajaa 10 M€ kaikilla hyvinvointipalveluilla yhteensä.

Hyvinvointipalvelujen tuotanto ja konserniohjaus

Lounaan jälkeen hajaannuttiin liikelaitosten johtokuntiin ja hyvinvointipalveluiden johtokuntiin, johon itsekin etsiydyin.

Tampereen päätöksenteossa erityistä ovat pormestarimalli ja tilaaja-tuottaja-malli. TilTu-mallilla pyritään tavoittamaan kustannustietoisuutta, läpinäkyvyyttä, toimintojen tehostamista ja mahdollisuutta reagoida muutoksiin nopeammin. Mielipide siitä onko nämä tavoitteet saavutettu tai voidaanko niitä edes nykysysteemillä saavuttaa varmaan riippuu keneltä mielipidettä kysytään.

TilTun pitäisi olla väline jolla voidaan muuttaa poliittista ohjausta ja organisastioita eikä se itsekään ole siis ”valmis”, koskaan. Koko kuvion tarkoitus on siis pystyä muuttumaan tarvittaessa. Siksi tuntuu hassulta että kulutetaan aikaa ja energiaa TilTu-mallin itsensä haukkumiseen eikä toimintojen kehittämiseen sen avulla.

Johtokuntien rooli voitaisiin esittelijän mukaan ulkoistaa kokonaisuudessaan, eikä se vaikuttaisi kaupungin perustehtävien hoitoon. Mikä on oman tuotannon asema vs. ”ulkopuolinen” tuotanto? Lautakunnat siis lopulta käskevät sekä tilaavat ja johtokunnat vikisevät/tekevät, oli tekijä kaupungin oma väki tai muualta ostettu väki/palvelu.

Aikaa käytettiin myös kaupungin hallinnon murros hierarkisesta systeemistä sopimusvetoisempaan järjestelmään. Tämäkin on siis tapa kehittää kaupungin toimintaa ”joustavammaksi” ja ihan vain toimivammiksi. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä että systeemi ei ole koskaan valmis vaan eletään jatkuvassa vuoropuhelussa ja säädetään sekä muutetaan rakenteita ja toimintatapoja. Ei ihan kevein systeemi, eikä helpoin ymmärtää.

Oleellista on myös tuotteistaa (uhoh) palvelut, eli että tiedetään mitä tehdään, miten tehdään ja missä palvelut tuotetaan jne. että voidaan selvittää vaikuttavuus, hinta ja muutenkin kehittää sitä palvelua ymmärtämällä ensin mitä tosiaan ollaan kehittämässä (jopas oli tympeä lause). Aluksi nämä määritelmät minkä mukaan palveluja tilattiin olivat kuulemma liian tiukkia ja tuottajalla ei ole ollut juurikaan pelivaraa omalla tontillaan. Jatkossa taasen pyritään palvelujen kuvauksissa ja määrittelyissä ottamaan huomioon paremmin tuo jousto ja mietitään hieman asiakaslähtöisemmin sitä mitä tilataan ja miten palvelu tuotetaan. Eli ”asiakaslähtöisyys” oli trendisana joka vilahteli siellä täällä. Saa nähdä mitä se käytännössä tarkoittaa.

Selvisihän lopulta se johtokunnan roolikin: sparrata ja haastaa tuotantojohtajia, toimia oman alan asiantuntijoina ja tuoda ”kentän ääntä” virkamiesten ja valtuuston suuntaan. Päätöksiä siis tulee vähän, keskusteluja enemmän. Kumileimasimia ja virkamiesten hidastajia siis 🙂

Iltapäivä ja loppumietteet

Koulutuksen lopussa oli vapaampaa keskustelua johtokunnan pj:n roolista, vastuista ja yleensäkin johtokuntien jäsenten tehtävistä. Kuultiin persoonallisia kommentteja vanhoilta konkareilta. Etenkin Matti J. Mäkelän kommentit olivat… sanotaanko vaikka, että reippaita kannanottoja ja rempseä tapa esiintyä.

Loppukahvit istuimme oman johtokuntamme porukassa ja itse kuuntelin pääosin muiden keskustelua ajankohtaisista asioista, kuten tulevista säästöistä sun muista. Perusopetuksen ja päivähoidon johtokunnassa Läntinen Tampere ja etenkin Kalkku on erinomaisesti edustettuna. Olisikohan meitä ainakin kolme tai jopa neljä (vai enemmänkin?) läntiseltä puolelta Tamperetta.

Mietin omaa asemaani sekä johtokunnan jäsenenä että OAJ:n (puoli)aktiivina. Miten suhtaudun vapaaehtoisiin säästövapaisiin joita taas yritettäisiin kerätä tänäkin vuonna tai mitä teen jos aletaan vilauttelemaan lomautus-korttia? Saa nähdä millaisen puun ja kuoren väliin sitä olenkaan joutunut. Se kuva jonka olen OAJ:n puolelta Tampereen kaupungin tavasta kohdella opettajia on ollut kohtuu tyly ja ei mitenkään mairitteleva. Pitänee jutella Tampereen pääluottamusmiesten kanssa joskus alueyhdistyksen tilaisuuksissa miten yhteistyö(?) kaupungin kanssa on sujunut lähimenneisyydessä.

Toivon että myös OAJ ymmärtää olla menemättä siilipuolustukseen ja olemaan avoin neuvotteluille jos (ja kun) joudutaan miettimään säästöjä myös henkilöstöpuolella. Tarkoittaako tämä sitten mitä niin en tiedä. Toki harras toiveeni on että papejon tuotantopuoli saisi riittävät resurssit tuottaa laadukasta opetusta ja päivähoitoa ilman henkilökuntaa potkivaa säästöpolitiikkaa. Päätehtävä on kuitenkin järjestää lapsille ja nuorille perusopetus ja päivähoito laadukkaasti ja turvallisesti. Voiko sitä saavuttaa säästötalkoilla, juustohöyläsäästämisellä, säästövapailla tai (urgh) lomautuksilla onkin sitten ihan oma juttunsa.

Kokonaisuutena päivä oli ihan mainio vaikka osa aamun jutuista olikin aika puuduttavaa seurattavaa.

Tästä tämä lähtee ja 7.3 on PaPeJon ensimmäinen oikea kokous. Hassua sinänsä sillä osa johtokunnista on jo ehtinyt kokoontua parikin kertaa ennen kuin meillä on ollut ensimmäistäkään kokousta…

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.